Tässä teksti jonka olen kirjoittanut jo noin vuosi sitten mutta jostain syystä tämä oli jäänyt julkaisematta
Olen pohtinut miten käsittelen ahdistustani ja miten sitä pitäisi tai voisi käsitellä. Yksi keino jota tajusin käyttäväni on tunnesyöminen. Syöminen tuo nopeaa lohdutusta ja hyvää oloa - verensokerit nousevat tietysti mutta syöminen ihmisen perustarpeena tuo myös rauhoitusta hyvin alkeellisella tasolla, samoin kuin nukkuminenkin.
Ruoka. Länsimaisessa kulttuurissa ruoka on enemmän kuin pelkkä vatsantäyte - sitä pidetään elämyksenkaltaisena nautintona. Ruoasta nauttimista ei pidetä syntinä tai tuomittavana (paitsi mahdollisesti jos syöjänä on ylipainoinen henkilö). Tämä lohdutuskeino onkin siis ainakin sosiaalisesti hyväksyttävämpää kuin vaikkapa juopottelu.
Kun ahdistaa - vatsanpohjassa tuntuu ontolta ja olo on muutenkin apea - on helppo hakea nopeaa lievitystä oloon. Voileivän, kakunpalan tai suklaalevyn mussutus tuntuu perustellulta kun vaakakupissa painaa henkinen hyvinvointi. Kuitenkaan herkuttelu ei tuo lohtua kuin hetken eikä ratkaise takana piileviä ongelmia. Myöskään pidemmän aikaa jatkunut loiva painonnousu ei mitenkään piristä yleistä mielialaa kun vanhat vaatteet eivät mahdu päälle eikä peilikuva imartele.
Oma ongelmani on se etten osaa tunnistaa tarpeeksi selvästi näläntunnetta tai erottaa sitä tavallisesta ahdistuksesta. Verensokerin lasku aiheuttaa huonon fiiliksen siinä missä masentava päiväkin. On päiviä jolloin melkein vannoisin olevani nälkäinen vaikka ruokailustani olisi kulunut vain reilu tunti... Tietenkin syynä voi myös olla verensokerien heittely eikä pelkät psyykkiset ongelmat mutta toistaiseksi olen hylännyt tämän teorian.
Olisi kiva tietää miten ihminen jolla ei ikinä ole ollut säännöllisiä ruokailuaikoja eikä terveellisiä ruokailutottumuksia voisi aikuisessa iässä opetella hallitsemaan nämä asiat. Minulla on varmasti kohtalotovereita, mutta silti ihmiset joiden kanssa olen puhunut asiasta lähinnä löpertelevät erilaisten dieettien nimeen tai toteavat vain lakonisesti että "helppoahan se on kun vain pitää huolen että kuluttaa sen minkä syö".
Kyllä, uskon että monet dieetit toimivat painonhallinnassa ja kyllä, todellakin on selvä että täytyy kuluttaa minkä syö mikäli tahtoo pysyä samassa painossa. Kuitenkin se mitä haen on terveellinen elämäntapa mitä voisi ylläpitää vuosikausia. Pitäisikö aikatauluttaa kaikki ruokailut, syödä militäristisen tarkasti vai miten? Joku jolla on tähän ongelmaan vastaus voisi jakaa sen kanssani..
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti